etusivukuva

Merkittävää keskustelua kaksoisrangaistavuudesta

jarmo_eduskuntaan_2011.jpgKorkein oikeus on tänä kesänä linjannut, että myös Suomessa on voimassa periaate "ne bis in idem", eli "ei kahdesti samassa asiassa". Jutut koskivat verotusmenettelyä ja sitä mahdollisesti seuraavaa rikosmenettelyä.
 
 
 
 
 
 
 
Jutut koskivat verotusmenettelyä ja sitä mahdollisesti seuraavaa rikosmenettelyä. Jos verotusmenettelyssä henkilölle on määrätty rangaistuksenluontoinen maksu, veronkorotus, ei samasta asiasta saa enää tuomita rikosmenettelyssä rangaistukseen.
 
Asiasta ovat käyneet merkittävää keskustelua esimerkiksi oikeusoppineet Jyrki Virolainen, Kari Uoti ja Ilkka Pitkänen osoitteissa http://jyrkivirolainen.blogspot.com/search/label/KKO%202010%3A46 ja http://www.oikeuson.com/sivut/blogi
 
Korkeimman oikeuden linjauksen ongelma on ollut se, että se poistaa kaksoisrangaistavuuden vain osittain. Edelleen ihmisiä rangaistaan todellisuudessa kahdesti, ja tämän on KKO sinänsä myöntänyt.
 
Ihmiset Suomessa ovat saaneet ja tulevat edelleen saamaan KKO:n linjauksen mukaan rangaistuksia sekä veronkorotuksina että rikoslain mukaan, jos ei sitten korotusasioissa ole sattuneet valitusajat päättymään. Tämän KKO olisi voinut estää, mutta se ei ottanut ihmisoikeussopimusta ihan oikeasti ja täysimääräisenä sovellettavana normina, sanoo Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.  
 
Toisaalta, tämä ei ole yllätys, toteaa Juntunen. Onhan juuri tämän asenteen tähden Suomi on saanut EIT:ltä runsaasti langettavia tuomioita, huomattavan enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Näistä langettavista tuomioista lähes 80 prosenttia on tullut asioissa, joissa Suomen on todettu rikkoneen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräyksiä, huomauttaa Juntunen.
 
Korkeimman oikeuden on syytä muistaa, että Euroopan ihmisoikeussopimus on saatettu Suomessa valtionsisäisesti voimaan lain tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikessa julkisen vallan käytössä tulee noudattaa tarkoin ihmisoikeussopimuksen sisältöä ja erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä koskevaa ratkaisukäytäntöä, sanoo Juntunen.