etusivukuva

Yhteiskunta hyötyy omaishoitajien työstä 400 miljoonaa euroa

jarmo_eduskuntaan_2011Omaishoidon tuesta päättäminen pitää siirtää Kelan päätettäväksi. Samalla oikeus saada omaishoidon tukea voitaisiin määrätä subjektiiviseksi oikeudeksi ilman tarveharkintaa, sanoo Jarmo Juntunen.

 

Omaishoitajina Suomessa toimii 36000 henkilöä. Omaishoidosta on tullut viime vuosien aikana yhä merkittävämpi hoitomuoto perinteiseen laitoshoitoon tai palveluasumiseen verrattuna.

Vuonna 2006 säädetty laki omaishoidon tuesta selkeytti pelisääntöjä siitä, milloin tukea voidaan myöntää. Lainsäädännössä omaishoidon tuki on kuitenkin edelleen riippuvaista siitä, onko kunta varannut omaishoitajille maksettaviin palkkioihin riittävästi määrärahaa.

Eri kunnissa määrärahat ovat vaihdelleet huomattavasti ja kaikille niille hakijoille, jotka olisivat täyttäneet edellytykset saada omaishoidon tukea, ei tukea ole voitu myöntää. Suurimmat epäkohdat ovat viime vuosina koskeneet asukasluvultaan pieniä kuntia. Pienemmissä kunnissa omaishoidon tuen määrä on myös ollut keskimäärin viidenneksen pienempi kuin suuremmissa kunnissa.

Jotta omaishoitajien yhdenvertaisuus eri puolilla maata voitaisiin perustuslain mukaisesti turvata, pitäisi omaishoidon tuesta päättäminen siirtää Kelan päätettäväksi. Samalla oikeus saada omaishoidon tukea voitaisiin määrätä subjektiiviseksi oikeudeksi ilman tarveharkintaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen täyttäessään laissa säädetyt tuen saamisen edellytykset, saisi tuen suoraan lain nojalla. Tämä parantaisi tuen saajien oikeusturvaa.

Uudistukset omaishoidon tuen myöntämisessä olisivat myös sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kannalta taloudellisia. On arvioitu, että kotona tapahtuva hoito säästää julkisia menoja joka vuosi yli 400 miljoonalla eurolla. Säästöt syntyvät siitä, kun julkinen talous voi vähentää laitoshoitopaikkoja.

Omaishoitajan palkkio olisi myös säädettävä muista tukimuodoista erilliseksi. Tällä poistettaisiin se epäkohta, että omaishoitajan saama palkkio saattaa nykyisin vaikuttaa henkilön muihin tukiin, jolloin tuen hakeminen ei aina kannata, vaikka tarvetta omaishoidolle perheessä olisi olemassa. Yhteiskunta kuitenkin saa hyödyn omaishoitajan työpanoksen muodossa, joten mitään taloudellisesti järkevää syytä ei ole vähentää omaishoitajan saamaa rahallista tukea, vaikka omaishoitajalle maksettaisiin jotakin muutakin tukea.

Jarmo Juntunen
Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas
Lapin vaalipiiri