Omaishoidon tuesta päättäminen pitää siirtää Kelan päätettäväksi. Samalla oikeus
saada omaishoidon tukea voitaisiin määrätä subjektiiviseksi oikeudeksi ilman
tarveharkintaa, sanoo Jarmo Juntunen.
Omaishoitajina Suomessa toimii 36000 henkilöä. Omaishoidosta on tullut viime
vuosien aikana yhä merkittävämpi hoitomuoto perinteiseen laitoshoitoon tai
palveluasumiseen verrattuna.
Vuonna 2006 säädetty laki omaishoidon tuesta selkeytti pelisääntöjä siitä,
milloin tukea voidaan myöntää. Lainsäädännössä omaishoidon tuki on kuitenkin
edelleen riippuvaista siitä, onko kunta varannut omaishoitajille maksettaviin
palkkioihin riittävästi määrärahaa.
Eri kunnissa määrärahat ovat vaihdelleet huomattavasti ja kaikille niille
hakijoille, jotka olisivat täyttäneet edellytykset saada omaishoidon tukea, ei
tukea ole voitu myöntää. Suurimmat epäkohdat ovat viime vuosina koskeneet
asukasluvultaan pieniä kuntia. Pienemmissä kunnissa omaishoidon tuen määrä on
myös ollut keskimäärin viidenneksen pienempi kuin suuremmissa kunnissa.
Jotta omaishoitajien yhdenvertaisuus eri puolilla maata voitaisiin
perustuslain mukaisesti turvata, pitäisi omaishoidon tuesta päättäminen siirtää
Kelan päätettäväksi. Samalla oikeus saada omaishoidon tukea voitaisiin määrätä
subjektiiviseksi oikeudeksi ilman tarveharkintaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että
jokainen täyttäessään laissa säädetyt tuen saamisen edellytykset, saisi tuen
suoraan lain nojalla. Tämä parantaisi tuen saajien oikeusturvaa.
Uudistukset omaishoidon tuen myöntämisessä olisivat myös sosiaali- ja
terveydenhoitomenojen kannalta taloudellisia. On arvioitu, että kotona tapahtuva
hoito säästää julkisia menoja joka vuosi yli 400 miljoonalla eurolla. Säästöt
syntyvät siitä, kun julkinen talous voi vähentää laitoshoitopaikkoja.
Omaishoitajan palkkio olisi myös säädettävä muista tukimuodoista erilliseksi.
Tällä poistettaisiin se epäkohta, että omaishoitajan saama palkkio saattaa
nykyisin vaikuttaa henkilön muihin tukiin, jolloin tuen hakeminen ei aina
kannata, vaikka tarvetta omaishoidolle perheessä olisi olemassa. Yhteiskunta
kuitenkin saa hyödyn omaishoitajan työpanoksen muodossa, joten mitään
taloudellisesti järkevää syytä ei ole vähentää omaishoitajan saamaa rahallista
tukea, vaikka omaishoitajalle maksettaisiin jotakin muutakin tukea.
Jarmo Juntunen
Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas
Lapin vaalipiiri
|