etusivukuva

Valtakunnansyyttäjävirasto sananvapauden loukkaajana

jarmojuntunen_2011Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry:n taholta on seurattu huolestuneena syyttäjälaitoksen systemaattista hyökkäystä sananvapausihmisoikeuksia vastaan.

 

 

 

Viime aikoina on varsinkin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien keskuudessa esitetty paljon väitteitä siitä, että valtakunnansyyttäjänvirasto vainoaa heitä ajamalla sananvapautta räikeästi loukkaavaa linjaa. Tästä asiasta on kirjoittanut hyvin analyyttisesti esimerkiksi Jussi Halla-Aho, joka tunnetaan myös perussuomalaisena kansanedustajaehdokkaana Helsingissä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on kuitenkin paljon syvemmällä ihmisoikeusloukkauksissa kuin yleisesti tiedetään. Tässäkin voidaan todeta vain pintaraapaisuja syyttäjien ylimmän johdon selkeästä osallisuudesta demokraattisen oikeusvaltion tuhoamiseen häikäilemättömillä hyökkäyksillä sananvapausihmisoikeuden tuhoamiseksi. Olisi tarpeellista, että asiaa tutkittaisiin ja siitä keskusteltaisiin lisää, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoi sananvapausihmisoikeuden loukkaukseksi tapauksessa Nikula (21.03.2002) syyttäjää arvostelleen juristin tuomitsemisen. Ihmisoikeusloukkaus oli tapahtunut, vaikka tuomion kohteena olevassa Korkeimman oikeuden ratkaisussa Vaasan hovioikeuden tuomiota oli lievennetty jopa jättämällä syyttäjää arvostellut juristi ilman rangaistusta, mutta kuitenkin vahingonkorvausvelvolliseksi.

Hovioikeuden tekemän törkeän ihmisoikeusloukkauksen osalta päätöstä oli tekemässä Matti Kuusimäki, joka muutaman vuoden päästä nostettiin syyttäjälaitoksen johtajaksi, valtakunnansyyttäjäksi, muistuttaa Juntunen.

Merkittävä yksityiskohta on se, että entinen verotarkastaja arvosteli kirjassaan epäsuorasti valtionsyyttäjä Matti Nissistä ja tämän verotarkastajana toiminutta vaimoa suoraan. Valtionsyyttäjä Nissisen perhe tai vähintäänkin syyttäjän vaimo hyötyi ihmisoikeusloukkauksesta, koska sittemmin (06.07.2010, tapaus Mariapori) EIT totesi jo pelkän velvollisuuden maksaa vahingonkorvausta ihmisoikeusloukkaukseksi.

EOK:n tiedossa ei ole, ovatko ihmisoikeuksien loukkauksesta hyötyneet verotarkastajat rahat palauttaneet. Valtio joutui joka tapauksessa maksamaan noin 50.000 euroa ihmisoikeusloukkauksen johdosta, sanoo Juntunen.

EOK:n tiedossa on, että Matti Kuusimäen jälkeen syyttäjälaitoksen johtoon valittiin Matti Nissinen, jonka johtaman syyttäjälaitoksen edustajat vaativat säännönmukaisesti tuntuvia vankeusrangaistuksia sananvapauden käyttämisestä. Kuitenkin sellaisen tulisi olla hyvin harvinainen poikkeus EIT:n mielestä, toteaa Juntunen.