Suomessa on kuusi hovioikeutta. Alueellisia hallinto-oikeuksia on kahdeksan.
Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa.
Käräjäoikeuksien määrää on jo aiemmin karsittu runsaasta
puolestasadasta alle kolmeenkymmeneen. Keskustapuolue
halusi aikanaan aluepoliittisista syistä yli 70 käräjäoikeutta, jossa ei ollut
mitään järkeä, koska väestöpohja tuomioistuinta kohden oli liian pieni.
Nykyinen käräjäoikeuksien määrä on
järkevä.
Braxin mukaan Suomessa on taloudellisten raamien
kannalta ainakin yksi hallinto- ja hovioikeus liikaa. Parhaillaan korkeimman
oikeuden entinen presidentti Leif Sevónin johtama ryhmä yrittää löytää tähän
aluepoliittisesti mahdollisimman oikeudenmukaista ja tasapuolista ratkaisua.
Allekirjoittaneen mielestä hovioikeuksista voisi lakkauttaa Turun ja Kouvolan hovioikeudet. Rovaniemi
hoitaisi Pohjois-Suomen, Vaasa läntisen Suomen ja Kuopiosta Itä-Suomen hovi
nimensä mukaisesti sen maan osan. Helsingillekin
jäisi Etelä-Suomeen sopiva väestöpohja. Hallinto-oikeuksista voisi
ainakin lakkauttaa Hämeenlinnan.
Suomen oikeuslaitos ei
ole aina kyennyt lainkäytössään kunnioittamaan perus-ja ihmisoikeuksia.
Oikeusministeriö on saanut viime aikoina eduskunnassa yli
puoluerajojen syytöksiä oikeusprosessien käsittelyjen viivästymisestä ja
jutturuuhkista tuomioistuimissa ja tutkinnassa sekä erityisesti Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamasta 52 tuomiosta viime
vuodelta.
Suomen oikeuslaitoksella menee siis rahaa seiniin ja
yleiseen hallintoon liikaa. Olisi viisasta käyttää nekin rahat ihmisten
oikeusturvan parantamiseen. Säästyneillä varoilla voitaisiin palkata lisää
käräjätuomareita. Ruotsissa sanotaan olevan käräjätuomareita väestöön
suhteutettuna kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna.
Jarmo Juntunen
EOK ry:n toiminnanjohtaja,
Perussuomalaisten
kansanedustajaehdokas
